Organisaation oppimisella tarkoitetaan prosessia, jossa
virheitä löydetään ja korjataan.
Sengen kuvailee oppivaa organisaatiota siten, että oppimisen
avulla luomme itsemme ja myös hahmotamme itsemme ja maailman uudelleen. Oppivan
organisaation perusmerkitys on pystyä luomaan oma tulevaisuutensa.
Botkinin mukaan organisaation älykäs pääoma koostuu
- inhimillisestä pääomasta
- systeemipääomasta (tietojärjestelmissä oleva informaatio)
- organisaation pääomasta (esim. kulttuurista)
Tietämyksen ja osaamisen johtamisella tarkoitetaan
prosessia, jossa johdetaan tietoa nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita varten.
Tietämyksen lajeja on kaksi, hiljainen tieto ja
eksplisiittinen tieto.
Hiljainen tieto
on tietoa, jota emme välttämättä osaa pukea sanoiksi, mutta käytämme sitä
toimiessamme. Tiedämme siis enemmän kuin osaamme sanoa. Kun työntekijä lähtee
pois organisaatiosta ja hänen tilalleen otetaan uusi työntekijä on tärkeä saada
hiljainen tieto siirtymään hänelle. Tämä on kuitenkin erittäin haastavaa juuri
siitä syystä, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Uuteen työpaikkaan mennessä
on mielestäni ollutkin tärkeä seurata kokeneempien työtekijöiden työskentelyä
ja oppia siitä. Muistan, että
pääsykoekirjassa ”Akatemiasta markkinapaikalle” jonka viime keväänä luin,
sanottiin ihmispuheen olevan hiljaisen tiedon luontevin ilmenemismuoto.
Ihmisten välinen kommunikaatio onkin se keino, jonka avulla hiljainen tieto
voidaan saada siirtymään myös muille.
Eksplisiittinen tieto
on tietoa, josta pystymme puhumaan. Tämä on hiljaisen tiedon vastakohta. Se on
helposti kaikkien hyödynnettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti