Käsitteenä byrokratia tarkoittaa organisaatiota, joka muodostuu tiukoista säännöistä sekä hierarkiasta. Byrokraattisia organisaatioita ovat muun muassa sairaala sekä poliisi, joissa näkyvät selvästi jäsenten roolit, päätöksenteko sekä virallinen rakenne.
Itse olen vierastanut byrokratia käsitettä ja pitänyt sitä jokseenkin kammoksuttavana. Tiukat säännöt sekä hierarkia luovat itselleni käsityksen jännittyneestä organisaatiosta, jossa ihmisten täydellistä osaamista ei valjasteta käyttöön. On kuitenkin sanomattakin selvää, että tietyt organisaatiot esimerkiksi sairaala, vaativat tiukkoja sääntöjä.
Kuinka byrokratia sitten käytännössä toteutuu? Uskon, että Suomen kaltaisessa maassa hyvin. Noudatamme sääntöjä sekä olemme ylipäätänsä lainkuuliaista kansaa. Byrokratia on välttämätön tietyissä organisaatioissa sekä varmasti toimiva tapa pitää yllä organisaation toimintaa. Ympäristössä, jossa vaaditaan nopeita sekä rohkeita päätöksiä ei byrokratia sovellu. Tästä esimerkkinä voisi pitää kaupallisia aloja, jotka joutuvat mukailemaan taloutta ja sen aiheuttamia käänteitä. Voisi myös ajatella, että työyhteisö, jossa vallitsee vahvasti byrokratia ei sovellu kaikille yksilöille sopivaksi työympäristöksi.
Myös kyseenalaistamisen kohteeksi laitan sääntöjen merkityksen. Ihminen on olento, joka kangistuu sääntöihin. Mitä käy pitkällä aika välillä, kun säännöt ottavat työntekijästä otteen? Työ pysyy mitä luultavammin tasaisen hyvänä, mutta en usko sen vaikuttavan motivaatioon positiivisella tavalla. Itse uskon, että parhaimmat ideat työelämässä lähtevät liikkeelle luovuudesta, mikä ei taas pääse valloilleen byrokraattisessa ympäristössä. Kysymyksesi nousee myös työhyvinvoinnin asema?
Loppujen lopuksi kaikesta kriittisyydestä huolimatta olen byrokratian puolella. Uskon, että meillä Suomessa on monet asiat loistavasti juuri byrokratian takia. Byrokratia on loistava asia oikein käytettynä ja ennen kaikkea johdettuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti